Olen jo pitkään haaveillut sisustussuunnittelijan työstä ja opiskeluun pääsystä. Tänä syksynä haaveni toteutui, sillä pääsin opiskelemaan Salon Ammattiopistoon sisustusalaa.
Tie sisustusalaan ei ole ollut lainkaan suora. Kolme vuotiaana halusin innokkaasti poliisiksi ja suuntasin kaikki kouluopinnot siihen suuntaan. Olin jopa valmis menemään armeijaan saadakseni lisäpisteitä. Kun poliisi uran haave kariutui lukion opinto-ohjaajan sanoista päädyin ns. tuuliajolle. Elämästäni tippui pohja. Mikään ei tuntunut pitkään aikaan olevan SE MUN JUTTU, joka herättäisi sisäisen kipinän.
Olen aina ollut luonteeltani utelias ja innokas oppimaan uutta. Siksi ehkä myös omalle unelma-ammatille haasteet olivat kovat. Työ ei saisi olla liian helposti hallittavaa. Päädyin usein eri kauppojen kassoille töihin, mutta janosin haasteita. Halusin jotakin mitä en voisi ikinä kokonaan hallita ja sanoa tässä se nyt on - osaan jo kaiken!
Hakiessani sisustusalan opiskeluun en ollut laisinkaan varma pääsenkö opiskelemaan, mutta onneksi pääsin. Paljon uutta tietoa on tullut ovista ja ikkunoista ja pää on pyörällä opiskeluviikon jälkeen. Ihanaa!
Oma tyylini sisustaa on hyvin minimalistinen ja käytännöllinen. Haluan mahdollisimman vähän tavaroita esille ja tilan pitää olla ennenkaikkea käytännöllinen. Rakastan kaikkea uutta ja monikäyttöistä.
Opiskelutoverit ovat mukavia ja ryhmä todella kannustava. Opettajat ovat todella loistavia, joten innolla odotan tulevia opiskeluvuosia!
~ Minna
Minnan sisustusopiskelu blogi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti